Henkirikokset.fi Henkirikosuutisten kooste
Henkirikokset.fi
Navigaatio
Ei viranomaislähdeRiippumaton uutis- ja tietokooste

Henkirikos

Albertinkadun ampumaratasurmat

21.2.1999 Helsingin Albertinkadun sisäampumaradalla ammuttiin kolme miestä kuoliaaksi ja yksi haavoittui pysyvästi. Tapaus tunnetaan harvinaisena ampumaratasurmana, joka johti oikeudessa syyntakeettomuusratkaisuun ja turvallisuuskäytäntöjen kiristymiseen.

Henkirikokset.fi-toimitus · Julkaistu 11.10.2026 · Päivitetty 16.11.2026

2980f297d2dd968afff40407588167412be105f870cc52ddb7d00271709b5903
StatusRatkaistu
PaikkaAlbertinkatu, Helsinki, Suomi
Aika21.2.1999
Lähteet3 kpl

Mitä tiedetään

Lyhyesti

21. helmikuuta 1999 Helsingin keskustassa, Albertinkadulla sijaitsevalla sisäampumaradalla ammuttiin kolme miestä kuoliaaksi. Yksi mies haavoittui vakavasti ja sai pysyviä vammoja; yksi paikalla ollut selvisi vammoitta.

Epäilty otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin neljä tuntia teon jälkeen. Oikeudessa tekijä katsottiin syyntakeettomaksi ja määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tapaus vaikutti laajasti keskusteluun kaupallisten ampumaratojen turvallisuudesta ja käytännöistä.

Tausta

Albertinkadun ampumaratasurmat nousivat poikkeuksellisena rikoksena laajaan julkisuuteen, koska teko tehtiin vilkkaassa kaupunkikorttelissa sijaitsevalla kaupallisella ampumaradalla vuokra-aseella. Sisäministeriö vaati pian tapahtumien jälkeen, että tällaisten ratojen turvallisuus ja lupaehdot tarkastetaan sekä että asiakkaiden henkilötiedot ja aseen hallussapitoluvat tarkistetaan järjestelmällisesti (Yle 5.3.1999).

Myöhemmin raportoitiin, että ensikertalaisten osallistumissääntöjä ja valvontaa tiukennettiin. Tapaus jäi mieleen myös siksi, että teolle ei löydetty selkeää rationaalista motiivia.

Tapahtumien kulku

Median ja poliisin julkisten tietojen mukaan epäilty vuokrasi ampumaradalla 9 mm:n pistoolin ja ampui useita laukauksia, joiden seurauksena kolme miestä menehtyi ja yksi mies haavoittui vakavasti. Toinen paikalla ollut ei loukkaantunut.

Tapahtumapaikalta poistuttuaan epäilty matkusti linja-autolla Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle mukanaan ase ja patruunoita. Poliisin mukaan tekoase löytyi myöhemmin lentoaseman roskiksesta. Epäilty pyri ostamaan ulkomaanlentolippua ja otettiin kiinni noin neljä tuntia teon jälkeen, kun hän oli nousemassa Lontoon-lennolle.

Tutkinta

Poliisin tutkintaa tuki sekä paikalta paenneen todistajan kertomus että vakavasti haavoittuneen miehen sairaalakuulustelu; tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kari Tolvanen kertoi MTV:lle 8.4.1999, että kertomukset vastasivat poliisin siihenastista tapahtumakulkua. Epäiltyä pidettiin vangittuna, ja asia eteni poliisilta syyttäjän syyteharkintaan keväällä 1999.

Mielentilatutkimuksessa tekijällä todettiin vakava psyykkinen häiriö. Helsingin käräjäoikeus katsoi 11.10.1999 hänen tehneen teot, mutta totesi hänet syyntakeettomaksi ja jätti rangaistukseen tuomitsematta, määräten hänet tahdosta riippumattomaan hoitoon Niuvanniemen sairaalaan. Syyttäjä vetosi valituksessaan muun muassa siihen, että tekijä pyrki poistumaan maasta ja oli piilottanut aseen, mutta Helsingin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun 11.10.2000.

Tapahtumien jälkeen sisäministeriö edellytti, että kaupallisten ampumaratojen turvallisuus ja lupaehdot tarkistetaan ja että asiakkaiden henkilöllisyys ja aseluvat varmistetaan (Yle 5.3.1999). Myöhemmin ensikertalaisten valvontaa kiristettiin julkisten lähteiden mukaan.

Miksi tapaus on jäänyt mieleen

Albertinkadun ampumaratasurmat ovat yksi 1990-luvun vakavimmista henkirikoksista Suomessa, ja harvinainen esimerkki monen uhrin ampumaväkivallasta sisäampumaradalla. Tapaus nosti keskustelun risteyskohtaan, jossa mielenterveyden, aseturvallisuuden ja kaupallisten palveluiden valvonnan merkitys korostui.

Laajemmin tarkasteltuna tapaus johti turvallisuuskäytäntöjen ja valvonnan tiukentamiseen, ja se muistuttaa siitä, että riskienhallinta ei rajoitu pelkkiin lupiin tai tekniikkaan, vaan edellyttää myös huolellista asiakasprosessia ja häiriökäyttäytymisen varhaista tunnistamista.

f5e9c07ba2b134c21e9095767135fa1309470e91ae7c282dcfe38403016f8fcc

Aikajana

  1. Kolmoissurma Albertinkadun ampumaradalla
    Sisäampumaradalla ammutaan; kolme kuolee ja yksi mies haavoittuu pysyvästi, yksi henkilö säästyy vammoilta.
  2. Kiinniotto lentoasemalla
    Epäilty otetaan kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin neljä tuntia teon jälkeen.
  3. Tekoase talteen lentoasemalta
    Poliisin mukaan tekoase löydetään lentoaseman roskiksesta.
  4. Haavoittuneen kertomus tukee tutkintaa
    MTV:n mukaan tutkinnanjohtaja Kari Tolvanen kertoo, että sairaalassa kuultu haavoittunut tukee poliisin tapahtumakulkua; vangitsemista jatketaan.
  5. Asia syyteharkintaan
    Tutkinnan siirtyminen syyttäjälle, kuten poliisi ennakkotietona arvioi.
  6. Käräjäoikeuden ratkaisu: syyntakeeton
    Helsingin käräjäoikeus katsoo epäillyn tehneen teot mutta jättää hänet syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta ja määrää hoitoon.
  7. Hovioikeus vahvistaa ratkaisun
    Helsingin hovioikeus pysyttää käräjäoikeuden ratkaisun.
  8. Sisäministeriö vaatii tiukennuksia ampumaradoille
    Sisäministeriö edellyttää kaupallisten ampumaratojen turvallisuuden ja lupaehtojen tarkastamista sekä asiakkaiden taustojen tarkistamista.

Tutkinta ja oikeusprosessi

Rikosasia on ratkaistu: käräjäoikeus totesi tekijän syyntakeettomaksi 11.10.1999 ja määräsi hänet tahdosta riippumattomaan hoitoon; hovioikeus pysytti ratkaisun 11.10.2000. Poliisitutkinta päättyi oikeuskäsittelyyn, eikä jatkokäsittelyjä ole vireillä julkisten tietojen mukaan.

Tunnetuimmat teoriat

Huom: teoriaosio kuvaa viranomaisten tutkimia tai julkisuudessa esitettyjä tapahtumakulkuja. Teorian mainitseminen ei tarkoita, että sivusto pitäisi ketään syyllisenä.

Psykoottinen harhaluulo vaikutti tekoon

Oikeudessa vahvistettu

Mielentilatutkimuksen mukaan tekijällä oli psykoottisia harhaluuloja; tuomioistuin hyväksyi syyntakeettomuuden ja määräsi hoitoon.

Populaarikulttuurin vaikutus (The X-Files)

Tutkinnassa tarkasteltu – ei riittävää näyttöä

Poliisi tarkisti median ja populaarikulttuurin mahdolliset vaikutteet; tutkinnassa viitattiin The X-Files -sarjaan, mutta vastaavuutta tekoon ei löydetty.

Liittyvät tapaukset