Turun isku 2017

Lyhyesti

18. elokuuta 2017 Turun Kauppatorilla ja sen lähiympäristössä tehtiin veitsi-isku, jossa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui. Poliisi pysäytti tekijän muutamassa minuutissa ampumalla tätä jalkaan.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 15.6.2018 teon tekijän elinkautiseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Tuomio oli Suomen ensimmäinen, jossa henkirikos on oikeudessa vahvistettu terroriteoksi rikoslain tunnusmerkistön perusteella.

Tausta

Tapaus on merkittävä, koska se vakiinnutti oikeuskäytännön siitä, milloin henkirikos täyttää terroristisen tarkoituksen tunnusmerkistön Suomessa. Syyttäjä katsoi, että teko oli suunniteltu ja omiaan aiheuttamaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; puolustus kiisti terroritarkoituksen ja esitti alempia rikosnimikkeitä. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimukset keskeisiltä osin.

Esitutkinnassa ja oikeudessa käsiteltiin, että tekijä oli ennen tekoaan laatinut arabiankielisen manifestin ja kuvannut samansisältöisen videon, joissa hän viittasi Isisiin ja kuvasi itseään järjestön aatteen edistäjäksi. Mielentilatutkimus osoitti tekijän syyntakeiseksi.

Tapahtumien kulku

Tekopäivän iltapäivänä hätäkeskus sai ensimmäisen ilmoituksen kello 16.02. Isku alkoi Kauppatorilta ja jatkui Kauppiaskadulle, Maariankadulle ja Brahenkadulle. Uhriksi joutui ohikulkijoita ja auttamaan pysähtyneitä – kuolleet olivat naisia, ja loukkaantuneiden joukossa oli myös henkilö, joka yritti auttaa ensiuhria.

Poliisipartio saapui torille alle minuutissa ja sai tekijän pysäytettyä kello 16.05 ampumalla tätä jalkaan. Tapahtumapaikkojen läheiset tilat, kuten kaupunginkirjasto ja Hansakortteli, tyhjennettiin varotoimena viranomaisten pyynnöstä.

Tutkinta

Poliisi käynnisti laajat operatiiviset toimet, teki kotietsintöjä useissa kohteissa ja otti kiinni useita henkilöitä. Marraskuussa 2017 poliisi ilmoitti, ettei ollut syytä olettaa teon olleen minkään ryhmän suunnittelema; muut kiinniotetut vapautettiin epäilyistä. Tekijä kertoi kuulusteluissa halunneensa teollaan edistää Isisin aatetta ja tavoitelleensa marttyyrikuolemaa; poliisi ja syyttäjä viittasivat myös manifestiin ja videoon näyttönä tarkoituksesta.

Oikeudenkäynti alkoi huhtikuussa 2018. Käräjäoikeus katsoi, että teon harkinta, toteutustapa julkisella paikalla ja tekijän oma Isis-retoriikka muodostivat kokonaisuuden, joka oli omiaan aiheuttamaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Tekijä tuomittiin elinkautiseen, ja hänelle määrättiin maksettavaksi noin 450 000 euroa vahingonkorvauksia uhreille ja heidän omaisilleen. Puolustuksen esiin nostamat seikat – kuten käännösepäselvyydet ja uhrien sukupuolijakauma – eivät oikeuden mukaan horjuttaneet terroritarkoituksen johtopäätöstä.

Miksi tapaus on jäänyt mieleen

Turun isku merkitsi käännekohtaa suomalaisessa rikosoikeudessa ja turvallisuuskeskustelussa. Se oli ensimmäinen tuomioistuimessa terroristiseksi rikokseksi arvioitu henkirikos Suomessa ja nosti esiin kysymykset yksittäisen tekijän radikalisoitumisen tunnistamisesta, turvapaikkaprosessin ja viranomaisyhteistyön toimivuudesta sekä avunantajien ja auttajien suojelusta julkisissa tiloissa.

Tapaus toi myös esille siviilien rohkean toiminnan ja auttamishalun kriisitilanteessa, mutta samalla sen inhimillisen hinnan. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksessä tarkasteltiin radikalisoitumisen ehkäisyä ja viranomaisten toimintaa, ja sen suositukset ovat vaikuttaneet julkiseen keskusteluun ja varautumisen kehittämiseen.

Tekijä tuomittiin 15.6.2018 elinkautiseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Hovioikeus piti tuomion voimassa ja korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten ratkaisu on lainvoimainen.