Terroristinen motiivi
Tutkinnassa tarkasteltu – ei riittävää näyttöäPoliisi käsitteli varhaisessa vaiheessa myös mahdollisia motiiveja ja kertoi julkisesti, ettei tekoon liittynyt terroristisia motiiveja.
Henkirikos
Kuopiossa Savon ammattiopiston tiloissa tehtiin 1.10.2019 kouluhyökkäys, jossa kuoli yksi ja useat loukkaantuivat; teko johti elinkautiseen vankeustuomioon, joka sai lainvoiman.

1. lokakuuta 2019 Kuopion kauppakeskus Hermanin yhteydessä sijaitsevissa Savon ammattiopiston tiloissa tehtiin vakava väkivallanteko. Hyökkäyksessä käytettiin pitkää teräasetta, ja kauppakeskuksessa syttyi myös tahallaan sytytetty tulipalo, joka saatiin nopeasti sammumaan.
Yksi henkilö kuoli ja kymmenkunta loukkaantui, heidän joukossaan myös poliisi ja tekijä itse. Poliisi pysäytti tekijän minuuteissa käyttämällä ampuma-asetta. Tapaus käsiteltiin tuomioistuimissa ja johti lainvoimaiseen elinkautiseen vankeustuomioon.
Tapaus tunnetaan erityisestä julmuudestaan ja siitä, että se tapahtui kesken koulupäivän oppilaitoksen tiloissa. Tapaus nosti keskusteluun oppilaitosturvallisuuden, viranomaisten toiminnan nopeuden sekä disinformaation leviämisen suurten kriisitilanteiden yhteydessä.
Myöhemmin kerrottiin, että oppilaitoksen uusiin tilaratkaisuihin Kuopiossa kiinnitettiin erityistä huomiota poistumismahdollisuuksiin: jokaiseen opetustilaan suunniteltiin vähintään kaksi ovea parantamaan pakenemisreittejä.
Hyökkäys alkoi kesken oppitunnin luokkahuoneessa. Silminnäkijöiden mukaan tekijä otti esiin pitkän teräaseen ja hyökkäsi opettajan ja opiskelijoiden kimppuun. Tekovälinettä kuvattiin poliisin tiedotustilaisuudessa ”sapelimaiseksi”. Lisäksi tekijällä oli mukanaan ilmapistooli, jota osa läsnäolijoista luuli ensihetkillä oikeaksi tuliaseeksi.
Kauppakeskuksessa syttyi samaan aikaan tulipalo, jonka pelastuslaitos sammutti nopeasti. Poliisi saapui paikalle hyvin nopeasti, kohtasi tekijän ja käytti ampuma-asetta tämän pysäyttämiseksi. Yksi ukrainalainen opiskelija menehtyi iskuissa ja useat muut loukkaantuivat.
Poliisi otti tekijän kiinni ja teki kotietsinnän, jossa löydettiin palon sytyttämiseen viittaavia välineitä. Esitutkinnan aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suoritti mielentilatutkimuksen. THL katsoi, että tekijä oli tekohetkellä syyntakeinen; käräjäoikeus ja hovioikeus päätyivät samaan arvioon.
Syyttäjä vei oikeuteen syytteet murhasta ja 20:stä murhan yrityksestä sekä muun muassa virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja törkeästä vahingonteosta. Käräjäoikeus tuomitsi tekijän elinkautiseen vankeuteen; Itä-Suomen hovioikeus piti tuomion voimassa. Tekijä ei hakenut valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta, joten tuomio sai lainvoiman.
Tapaus järkytti koko maata, johti suruliputuksiin ja herätti keskustelun sekä oppilaitosten fyysisestä turvallisuudesta että hätätilanneohjeista. Samalla se osoitti viranomaisten nopean toiminnan merkityksen vakavissa väkivaltatilanteissa.
Tapaus muistetaan myös siitä, kuinka nopeasti väärää tietoa levisi sosiaalisessa mediassa. Poliisin aktiivinen tiedottaminen ja tapausten faktojen täsmentäminen auttoivat oikaisemaan virheellisiä väitteitä ja palauttamaan keskustelun tosiasioihin.
Asia on ratkaistu lainvoimaisesti: Itä-Suomen hovioikeus piti käräjäoikeuden elinkautisen tuomion voimassa ja tekijä ei hakenut valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta. Viimeinen oikeudellinen ratkaisu on elinkautinen vankeus murhasta ja 20:stä murhan yrityksestä.
Huom: teoriaosio kuvaa viranomaisten tutkimia tai julkisuudessa esitettyjä tapahtumakulkuja. Teorian mainitseminen ei tarkoita, että sivusto pitäisi ketään syyllisenä.
Poliisi käsitteli varhaisessa vaiheessa myös mahdollisia motiiveja ja kertoi julkisesti, ettei tekoon liittynyt terroristisia motiiveja.
Heti iskun jälkeen levisi disinformaatiota tekijän henkilöllisyydestä; väitteet esitettiin some-tileillä ja äärioikeistolaisilla sivustoilla, mutta poliisi kumosi ne.