Henkirikokset.fi Henkirikosuutisten kooste
Henkirikokset.fi
Navigaatio
Ei viranomaislähdeRiippumaton uutis- ja tietokooste

Henkirikos

Onni Happosen murha

Heinäveden kunnallispoliitikko Onni Happonen siepattiin valtuuston kokouksesta 1.9.1930 ja murhattiin; ruumis löytyi vasta heinäkuussa 1932. Oikeudenkäynneistä huolimatta varsinaiset surmaajat ja käskytysketju jäivät tunnistamatta, ja tapaus on yhä ratkaisematta.

Henkirikokset.fi-toimitus · Julkaistu 30.9.2026 · Päivitetty 16.11.2026

2320462
StatusRatkaisematon
PaikkaHeinävesi, Etelä-Savo, Suomi
Aika1.9.1930
Lähteet3 kpl

Mitä tiedetään

Lyhyesti

Onni Happonen, Heinäveden kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattinen vaikuttaja, siepattiin 1.9.1930 kesken valtuuston kokouksen ja murhattiin. Vainaja löytyi vasta heinäkuussa 1932 metsähautaan ja muurahaispesään kätkettynä, ja oikeuslääketieteellisten tietojen mukaan häntä oli pahoinpidelty ja hänet oli surmattu niskalaukauksella.

Oikeusprosesseissa tuomittiin henkilöitä kyyditykseen osallistumisesta sekä yksi henkilö surmasta, mutta Korkein oikeus kumosi toisen surmatuomion. Ylen Elävän arkiston artikkelin ja myöhemmän kirjoittelun mukaan paikkakunnalla on laajasti epäilty, ettei kaikkia todellisia tekijöitä koskaan tuomittu.

Tausta

Kesällä 1930 Lapuan liikkeen muilutukset levisivät ympäri maata. Historiantutkija Juha Siltalan teoksen mukaan muilutuksia oli tuona kesänä satoja, ja ne kohdistuivat erityisesti vasemmistoon. Happosen asema paikallisena sosiaalidemokraattisena johtohahmona, verotukseen ja kunnallishallintoon liittyvät kiistat sekä hänen johdonmukainen kantansa heikompiosaisten puolesta loivat jännitettä suhteessa oikeistoradikaaleihin toimijoihin (Yle Elävä arkisto; Wikipedia-kooste).

Wikipediaan kootun aineiston mukaan Happonen muilutettiin jo heinäkuussa 1930 ja hän haki sen jälkeen suojelua maaherralta. Taustalla vaikuttivat sekä paikalliset että ulkopaikkakuntalaiset Lapuan liikkeen toimijat.

Tapahtumien kulku

1.9.1930 Heinäveden valtuuston kokous keskeytyi, kun väkijoukko tunkeutui saliin ja painosti sosiaalidemokraatteja eroamaan. Ylen mukaan puhelinlinjat oli katkaistu, ja Happonen yritti paeta takahuoneesta ikkunan kautta. Wikipedia-koosteen mukaan hän ampui varoituslaukauksen, mutta joutui silti väkijoukon käsiin.

Wikipediaan viitaten paikallinen poliisimies otti Happosen kiinni laukaustilanteen vuoksi, mutta hänet luovutettiin pian väkijoukolle, joka pakotti hänet autoon. Kyyditys suuntautui kohti Joensuuta. Ylen ja Wikipedian mukaan Happosen pahoinpitely ja teloitusta muistuttanut surma tapahtuivat Karvion kanavan läheisyydessä.

Happosen ruumis löytyi vasta heinäkuussa 1932 Varkaus–Joensuu-tien varrelta noin 45 kilometrin päässä Heinävedeltä. Oikeuslääketieteellisesti todettiin ankara pahoinpitely ja tappava niskalaukauksen luonne.

Tutkinta

Murhan selviäminen viivästyi, koska vainaja löytyi vasta lähes kahden vuoden kuluttua. Ylen Elävän arkiston mukaan myöhempi oikeudenkäynti kärsi todistajien pelottelusta: osa kieltäytyi kertomasta tietojaan ja istuntosalissa esiintyi häirintää.

Kun ruumis oli löytynyt, kaksi paikallista miestä tunnusti aluksi osallisuutensa ja heidät tuomittiin vuonna 1933 – toisen rangaistus oli pidempi, toisen lyhyempi (Wikipedia-kooste). Useita Lapuan liikkeen jäseniä Kuopiosta sai lyhyitä vankeusrangaistuksia kyyditykseen osallistumisesta. Pian tuomioiden jälkeen kaksi tunnustanutta kuitenkin perui kertomuksensa ja väitti saaneensa korvauksia syyllisyyden myöntämisestä. Korkein oikeus kumosi toisen heidän tuomionsa, mutta toisen tuomio jäi voimaan (Wikipedia-kooste).

Näytöllisesti keskeiset kysymykset – kuka laukaisi surmanlaukauksen ja kuka antoi käskyt – jäivät ratkaisematta. Ylen mukaan paikkakunnalla ei ole uskottu, että kaikki vastuulliset olisi saatettu oikeuteen. Varsinaista aktiivista rikostutkintaa tapauksesta ei ole viime vuosikymmeninä tiedossa.

Miksi tapaus on jäänyt mieleen

Happosen surma on yksi Lapuan liikkeeseen liitetyistä keskeisistä väkivallanteoista Ståhlbergin kyydityksen, Talonpoikaismarssin ja Mäntsälän kapinan ohella (Wikipedia-kooste). Se kuvastaa, miten poliittinen väkivalta ja demokratiavastainen liikehdintä saattoivat hetkellisesti horjuttaa paikallista hallintoa ja oikeusjärjestystä.

Tapausta on muistettu laajemmin esimerkiksi 80-vuotismuistovuonna 2010, jolloin Heinävedellä järjestettiin muistojuhlia ja paljastettiin muistoreliefi sekä julkaistiin aiheesta teos (Kansan Uutiset -kolumni). Tapaus muistuttaa siitä, että poliittisen väkivallan ja pelottelun normalisoituminen voi jättää pitkäaikaisia jälkiä yhteiskuntaan – ja että vaikeatkin rikokset voivat jäädä oikeudellisesti lopullisesti selvittämättä.

Aikajana

  1. Ensimmäinen muilutus
    Happonen siepataan ja pahoinpidellään, minkä jälkeen hän hakee suojelua maaherralta.
  2. Kunnantalon kokous ja sieppaus
    Väkijoukko keskeyttää valtuuston kokouksen; Happonen yrittää paeta mutta joutuu kyydittäjien käsiin.
  3. Ruumis löytyy metsähaudasta
    Happosen jäänteet löydetään muurahaispesään haudattuina Varkaus–Joensuu-tien varrelta.
  4. Ensimmäiset tuomiot ja valitukset
    Kaksi paikallista tuomitaan surmasta ja useita kuopiolaisia kyydityksestä; myöhemmin toinen surmatuomioista kumotaan Korkeimmassa oikeudessa.
  5. 80-vuotismuistotilaisuudet Heinävedellä
    Paikkakunnalla järjestetään muistojuhla; tapausta käsittelevä teos julkistetaan ja muistoreliefi paljastetaan.

Tutkinta ja oikeusprosessi

Tapaus on historiallisesti tunnettu ja katsotaan edelleen selvittämättömäksi: varsinainen ampuja ja mahdollinen käskytysketju eivät ole tiedossa. Viimeinen oikeudellisesti olennainen ratkaisu oli Korkeimman oikeuden päätös, jossa toisen kahdesta surmatuomiosta kumottiin ja toisen katsottiin jäävän voimaan; useita henkilöitä tuomittiin erikseen kyyditykseen osallistumisesta.

Tunnetuimmat teoriat

Huom: teoriaosio kuvaa viranomaisten tutkimia tai julkisuudessa esitettyjä tapahtumakulkuja. Teorian mainitseminen ei tarkoita, että sivusto pitäisi ketään syyllisenä.

Poliittinen muilutussalaliitto Lapuan liikkeen piirissä

Tutkinnassa tarkasteltu – ei riittävää näyttöä

Historiantutkimuksessa ja mediassa on esitetty, että Happosen sieppaus ja surma liittyivät Lapuan liikkeen harjoittamaan poliittiseen väkivaltaan ja olivat osa järjestelmällistä muilutustoimintaa.

Kaksi paikallista miestä tekijöinä

Oikeudessa käsitelty – syyte hylätty

Oikeudessa käsiteltiin teoriaa, jonka mukaan kaksi paikallista miestä olisi tehnyt surmatyön; heistä toisen syyllisyys ei lopulta jäänyt voimaan.

Ulkopaikkakuntalaisten kyyditsijöiden osuus surmassa

Julkisuudessa esitetty – ei vahvistettua näyttöä

Julkisuudessa on esitetty, että nimenomaan ulkopaikkakuntalaiset kyyditsijät olisivat syyllistyneet varsinaiseen surmatekoon.

Viranomaisten myötävaikutus kyyditykseen

Julkisuudessa esitetty – ei vahvistettua näyttöä

Eri lähteissä on arveltu, että yksittäiset viranomaistoimijat myötäilivät kyydittäjiä tai helpottivat Happosen luovuttamista väkijoukolle.

Liittyvät tapaukset