Lyhyesti
Onni Happonen, Heinäveden kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja sosiaalidemokraattinen vaikuttaja, siepattiin 1.9.1930 kesken valtuuston kokouksen ja murhattiin. Vainaja löytyi vasta heinäkuussa 1932 metsähautaan ja muurahaispesään kätkettynä, ja oikeuslääketieteellisten tietojen mukaan häntä oli pahoinpidelty ja hänet oli surmattu niskalaukauksella.
Oikeusprosesseissa tuomittiin henkilöitä kyyditykseen osallistumisesta sekä yksi henkilö surmasta, mutta Korkein oikeus kumosi toisen surmatuomion. Ylen Elävän arkiston artikkelin ja myöhemmän kirjoittelun mukaan paikkakunnalla on laajasti epäilty, ettei kaikkia todellisia tekijöitä koskaan tuomittu.
Tausta
Kesällä 1930 Lapuan liikkeen muilutukset levisivät ympäri maata. Historiantutkija Juha Siltalan teoksen mukaan muilutuksia oli tuona kesänä satoja, ja ne kohdistuivat erityisesti vasemmistoon. Happosen asema paikallisena sosiaalidemokraattisena johtohahmona, verotukseen ja kunnallishallintoon liittyvät kiistat sekä hänen johdonmukainen kantansa heikompiosaisten puolesta loivat jännitettä suhteessa oikeistoradikaaleihin toimijoihin (Yle Elävä arkisto; Wikipedia-kooste).
Wikipediaan kootun aineiston mukaan Happonen muilutettiin jo heinäkuussa 1930 ja hän haki sen jälkeen suojelua maaherralta. Taustalla vaikuttivat sekä paikalliset että ulkopaikkakuntalaiset Lapuan liikkeen toimijat.
Tapahtumien kulku
1.9.1930 Heinäveden valtuuston kokous keskeytyi, kun väkijoukko tunkeutui saliin ja painosti sosiaalidemokraatteja eroamaan. Ylen mukaan puhelinlinjat oli katkaistu, ja Happonen yritti paeta takahuoneesta ikkunan kautta. Wikipedia-koosteen mukaan hän ampui varoituslaukauksen, mutta joutui silti väkijoukon käsiin.
Wikipediaan viitaten paikallinen poliisimies otti Happosen kiinni laukaustilanteen vuoksi, mutta hänet luovutettiin pian väkijoukolle, joka pakotti hänet autoon. Kyyditys suuntautui kohti Joensuuta. Ylen ja Wikipedian mukaan Happosen pahoinpitely ja teloitusta muistuttanut surma tapahtuivat Karvion kanavan läheisyydessä.
Happosen ruumis löytyi vasta heinäkuussa 1932 Varkaus–Joensuu-tien varrelta noin 45 kilometrin päässä Heinävedeltä. Oikeuslääketieteellisesti todettiin ankara pahoinpitely ja tappava niskalaukauksen luonne.
Tutkinta
Murhan selviäminen viivästyi, koska vainaja löytyi vasta lähes kahden vuoden kuluttua. Ylen Elävän arkiston mukaan myöhempi oikeudenkäynti kärsi todistajien pelottelusta: osa kieltäytyi kertomasta tietojaan ja istuntosalissa esiintyi häirintää.
Kun ruumis oli löytynyt, kaksi paikallista miestä tunnusti aluksi osallisuutensa ja heidät tuomittiin vuonna 1933 – toisen rangaistus oli pidempi, toisen lyhyempi (Wikipedia-kooste). Useita Lapuan liikkeen jäseniä Kuopiosta sai lyhyitä vankeusrangaistuksia kyyditykseen osallistumisesta. Pian tuomioiden jälkeen kaksi tunnustanutta kuitenkin perui kertomuksensa ja väitti saaneensa korvauksia syyllisyyden myöntämisestä. Korkein oikeus kumosi toisen heidän tuomionsa, mutta toisen tuomio jäi voimaan (Wikipedia-kooste).
Näytöllisesti keskeiset kysymykset – kuka laukaisi surmanlaukauksen ja kuka antoi käskyt – jäivät ratkaisematta. Ylen mukaan paikkakunnalla ei ole uskottu, että kaikki vastuulliset olisi saatettu oikeuteen. Varsinaista aktiivista rikostutkintaa tapauksesta ei ole viime vuosikymmeninä tiedossa.
Miksi tapaus on jäänyt mieleen
Happosen surma on yksi Lapuan liikkeeseen liitetyistä keskeisistä väkivallanteoista Ståhlbergin kyydityksen, Talonpoikaismarssin ja Mäntsälän kapinan ohella (Wikipedia-kooste). Se kuvastaa, miten poliittinen väkivalta ja demokratiavastainen liikehdintä saattoivat hetkellisesti horjuttaa paikallista hallintoa ja oikeusjärjestystä.
Tapausta on muistettu laajemmin esimerkiksi 80-vuotismuistovuonna 2010, jolloin Heinävedellä järjestettiin muistojuhlia ja paljastettiin muistoreliefi sekä julkaistiin aiheesta teos (Kansan Uutiset -kolumni). Tapaus muistuttaa siitä, että poliittisen väkivallan ja pelottelun normalisoituminen voi jättää pitkäaikaisia jälkiä yhteiskuntaan – ja että vaikeatkin rikokset voivat jäädä oikeudellisesti lopullisesti selvittämättä.
