Henkirikos
Kaksi nuorta länsisaksalaista joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi risteilyalus M/S Viking Sallyn ulkokannella Ahvenanmaan saaristossa 28.7.1987; mies kuoli ja nainen loukkaantui vakavasti. Tapaus on yksi Itämeren tunnetuimmista selvittämättömistä henkirikoksista.
28. heinäkuuta 1987 risteilyalus M/S Viking Sallylla tehtiin poikkeuksellisen raju väkivallanteko, jossa 20-vuotias Klaus Schelkle menehtyi ja 22-vuotias Bettina Taxis loukkaantui hengenvaarallisesti. Uhrien seurue matkusti Tukholmasta kohti Turkua ja nukkui rahasyistä aluksen yleisillä tiloilla.
Hyökkäys havaittiin varhain aamuyöllä ulkokannella Ahvenanmaan saariston alueella. Paikalle hälytettiin sairaanhoitaja ja pelastushelikopteri; uhrit kuljetettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Teko on yhä selvittämättä.
Uhrit olivat länsisaksalaisia opiskelijoita ja jalkapallojoukkue FC Stuttgartin kannattajia. He matkustivat interrail-lipuilla ja jatkoivat osan matkastaan meritse ilman hyttiä.
Viking Sally liikennöi tuolloin Ruotsin ja Suomen välillä, ja aluksella oli tapahtumayönä arviolta noin 1 400 matkustajaa. Sittemmin alus nimettiin uudelleen M/S Estoniaksi, joka upposi Itämerellä vuonna 1994.
Uhrien kerrotaan hakeutuneen yöllä ulkokannelle nukkumaan suojaisaan kohtaan helikopterikentän läheisyyteen, jossa valaistus oli rikki ja alue hämärä.
Noin kello 03.45 kolme Suomeen partioleirille matkalla ollutta tanskalaista poikaa löysi parin vakavasti pahoinpideltynä. Alueen kerrotaan olleen verinen, ja vammojen vakavuus havaittiin heti. Aluksen sairaanhoitaja hälytettiin paikalle, ja pelastushelikopteri kuljetti uhrit Turkuun.
Kello 5.48 uhrit saapuivat sairaalaan; Schelkle todettiin pian kuolleeksi elvytystoimista huolimatta. Taxis oli kriittisessä tilassa, eikä hänellä myöhemmin ollut muistikuvia tapahtumista julkisuudessa kerrotun mukaan.
Rikos tapahtui käytännössä Ahvenanmaan aluevesillä, mutta sisäministeriön päätöksellä tutkinnan päävastuu oli Turun poliisilla Keskusrikospoliisin tuella. Ensimmäiset tutkijat lensivät alukselle jo aamukuudelta ja alus eristettiin Turkuun saavuttaessa. Laajamittaiset poistumiskuulustelut osoittautuivat haastaviksi matkustajamäärän vuoksi, ja osa matkustajaryhmistä jätettiin kuulustelematta.
Poliisi otti useita henkilöitä kiinni lyhytaikaisesti. Yksi brittimatkustaja, jonka vaatteissa oli verta, vapautettiin oikeuslääketieteellisten analyysien jälkeen; analyysit viittasivat siihen, että veri oli todennäköisesti hänen omaansa, vaikkakaan 1980-luvun menetelmillä varmuus ei ollut täydellinen. Uhrien seurueeseen kuulunut ystävä rajattiin pian pois epäilyistä. Myöhemmin esillä oli myös suomalainen mies, jolla oli väkivaltaistaustaa, mutta asia ei edennyt oikeuteen.
Elokuussa 1987 saaristosta löydetty vaatesäkki, jossa oli muun muassa monogrammilla ”HK” varustettu käsine, arvioitiin mahdollisesti liittyvän alukseen, mutta varmaa kytköstä rikokseen ei saatu. Silminnäkijöitä teolle ei ole, käyttökelpoista valvontatallennetta ei löydetty, eikä ilmeistä motiivia ole pystytty osoittamaan. Tutkinta hiipui 1990-luvulla.
Poliisi kertoi vuonna 2019 uudesta pääepäillystä ja arvioi tämän toimineen yksin eikä tunteneen uhreja. Asia eteni syyteharkintaan, ja syyte nostettiin vuonna 2020. Kesäkuussa 2021 käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Vapauttavan tuomion perusteella ketään ei ole tuomittu teosta, eikä tapaus ole ratkennut.
Viking Sallyn murha on yksi tunnetuimmista suomalaisessa rikoshistoriassa tapahtuneista ulkomerialueen henkirikoksista. Tapaus on jäänyt julkiseen muistiin myös siksi, että sama alus upposi myöhemmin Estoniana.
Tutkinnan haasteet – todistajien puute, pimeä rikospaikka, epäselvä motiivi ja aikakauden forensiikan rajoitteet – kuvaavat konkreettisesti, miksi osa rikoksista jää vuosikymmeniksi selvittämättä. Tapaus nousee ajoittain esiin, kun poliisi arvioi uuden näytön mahdollisuuksia tai kun aihetta käsitellään kirjallisuudessa ja mediassa.
Tapaus on edelleen ratkaisematta. Viimeisin oikeudellinen ratkaisu on kesäkuulta 2021, jolloin käräjäoikeus hylkäsi syytteet yhtä matkustajaa vastaan.
Huom: teoriaosio kuvaa viranomaisten tutkimia tai julkisuudessa esitettyjä tapahtumakulkuja. Teorian mainitseminen ei tarkoita, että sivusto pitäisi ketään syyllisenä.
Poliisin vuonna 2019 antaman tiedon mukaan tekijän uskottiin toimineen yksin eikä hänen uskottu tunteneen uhreja. Teoria perustuu tutkinnanjohtajien julkisiin arvioihin, ei tuomioistuimen vahvistamaan näyttöön.
Syyttäjä syytti yhtä aluksen matkustajaa teosta, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Vapauttava tuomio tarkoittaa, ettei tuomitsemiseen riittävää näyttöä ollut.
Saaristosta löytyneen vaatesäkin yhteyttä rikokseen on arvioitu tutkinnassa, mutta varmistusta ei ole saatu. Löytö ei johtanut jatkotoimiin.
